Virustorjuntaohjelmat ovat olennainen osa tietoturvaa. Niiden päätarkoitus on estää haitallisia ohjelmia pääsemästä laitteisiin ja suojaamaan käyttäjän tiedot. Verkkohyökkäysten määrän kasvaessa, myös kotikäyttäjän rooli kyberympäristön suojelijana korostuu.
Tässä artikkelissa käsitellään, mitä virustorjunta on, miten se toimii, mitä hyötyä siitä on eri käyttäjille ja miten valita sopivin ratkaisu – aina ilmaisista ohjelmista mobiililaitteiden suojaamiseen ja yritystason hallintaan asti.
Vaikka käyttöjärjestelmät sisältävät nykyään perussuojauksia, erillinen virustorjunta tuo lisäkerroksen turvaa. Virustorjunta on tärkeää erityisesti niille, jotka käyttävät laitteitaan monipuolisesti – kuten lataavat tiedostoja, käyvät monilla sivustoilla tai käyttävät julkisia Wi-Fi-verkkoja. Se myös auttaa havaitsemaan uhkia, joita käyttöjärjestelmän oma suoja ei tunnista tai estä ehkä ajoissa.
Virustorjunta viittaa ohjelmistoihin, joiden tehtävänä on havaita, estää ja poistaa haittaohjelmia tietokoneelta tai mobiililaitteelta. Kyse ei ole vain viruksista, vaan myös troijalaisista, vakoiluohjelmista ja kiristysohjelmista.
Nämä ohjelmat toimivat usein osana laajempaa suojausstrategiaa. Vaikka esimerkiksi hostingpalvelu voi itsessään suodattaa paljon uhkia, loppukäyttäjän omalle koneelle tarvitaan virustorjunta varmistamaan suojaus loppuun asti. Näin saavutetaan monitasoinen, päällekkäisesti toimiva puolustus.
Virustentorjunta toimii kolmella pääperiaatteella: tunnistus, eristäminen ja poistaminen. Ensinnäkin se tarkkailee tiedostoja ja ohjelmia tunnetun haittakoodin varalta. Tämän jälkeen se voi estää epäilyttävän toiminnan ennen kuin vahinkoa syntyy.
Tunnistus perustuu tietokantoihin, joissa on miljoonia tunnettuja haittaohjelmia. Tietokannat päivittyvät usein useita kertoja päivässä. Eristys tarkoittaa, että mahdollinen uhka siirretään karanteeniin, jossa se ei voi vaikuttaa muihin tiedostoihin. Poistaminen tapahtuu joko automaattisesti tai käyttäjän vahvistuksella.
Modernit ohjelmat hyödyntävät pilvipalveluja ja koneoppimista analysoidakseen tuntemattomia uhkia. Tämä tarkoittaa, että uhkia voidaan torjua jopa ennen kuin ne leviävät laajemmin. Heuristiikkapohjaiset menetelmät tarkkailevat sovellusten käyttäytymistä ja tunnistavat mahdollisesti haitallisen toiminnan, vaikka ohjelmaa ei vielä tunnettaisi tietokannassa.
Haittaohjelmat voivat päästä koneelle monin tavoin: sähköposteista, latauksista tai verkkosivustoilta. Yksi yleisimmistä tavoista saada tietokonevirus on liitetiedosto, joka näyttää harmittomalta PDF:ltä mutta sisältää ajettavaa koodia. Virustentorjuntaohjelma tunnistaa nämä uhat reaaliaikaisesti ja pysäyttää niiden toiminnan ennen kuin tiedosto ehtii avautua kokonaan.
Useimmat ohjelmat sisältävät:
Reaaliaikaisen suojauksen
Skannaustoiminnon
Karanteeni-toiminnon
Päivityspalvelun uhkakirjaston ylläpitämiseksi
Lisäksi jotkut ohjelmistot tarkkailevat verkkoyhteyksiä, suojaavat verkkopankkitoimintoja ja estävät pääsyn vaarallisille sivustoille. Jotkut ohjelmat sisältävät myös selainlaajennuksia, jotka varoittavat epäilyttävistä linkeistä hakutuloksissa tai sähköposteissa. Tämä auttaa estämään tietojenkalastelun.
Käyttäjän näkökulmasta virustorjunta vähentää riskiä tiedon menetyksestä, identiteettivarkauksista ja järjestelmän vahingoittumisesta. Kun suojaus toimii taustalla, voi käyttää laitettaan huolettomammin.
Ilman torjuntaohjelmaa yksi huomaamaton klikkaus väärään tiedostoon tai sivuun voi riittää asentamaan haittaohjelman. Tämä voi lukita tiedostoja, kerätä salasanoja tai muuttaa laitteen osaksi bottiverkkoa. Virustorjunta ehkäisee tällaisia tilanteita jo ennen kuin ne pääsevät alkuun.
Hyvä ohjelma ilmoittaa uhista selkeästi ja toimii ilman häiritsevää vaikutusta laitteen suorituskykyyn. Se voi jopa parantaa suorituskykyä, kun turhat ja vaaralliset prosessit poistetaan käytöstä. Lisäksi antivirusohjelma voi havaita ohjelmistojen haavoittuvuuksia ja suositella päivityksiä niiden paikkaamiseksi.
Virustentorjunta on myös tärkeä osa kotiverkon turvaamista. Monet ohjelmat osaavat tarkistaa verkossa olevien laitteiden tilan ja havaita mahdollisia reitittimeen kohdistuvia uhkia. Erityisesti älykotien laitteet – kuten älytelevisiot, valvontakamerat tai älylukot – voivat jäädä ilman suojaa, jos niitä ei huomioida tietoturvastrategiassa. Virustorjunta voi auttaa hallitsemaan tätä kokonaisuutta.
Virustorjunta keskittyy laitteeseen, kun taas verkkosuojaus valvoo liikennettä verkon tasolla. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan.
Esimerkiksi palomuuri estää luvattomat yhteydet, mutta ei välttämättä tunnista haitallista sovellusta, joka on jo ladattu koneelle. Siksi molemmat kannattaa pitää käytössä. Verkkosuojaus voi myös suodattaa DNS-kyselyitä ja estää pääsyn sivustoihin, joilla tiedetään olevan haittakoodia.
Joissain ohjelmistoissa nämä ominaisuudet on yhdistetty samaan pakettiin, mikä tekee hallinnasta helpompaa. Erityisesti työympäristöissä suositellaan keskitettyä hallintaa, jossa molemmat suojauskerrokset toimivat yhdessä.
Kyllä ja ei. iOS-laitteet on rakennettu suljetulle ekosysteemille, mikä vähentää riskiä. Apple tarkistaa sovellukset ennen kuin ne pääsevät App Storeen, mikä vähentää haitallisen koodin leviämistä.
Android-laitteet taas sallivat sovellusten asentamisen useista lähteistä, mikä lisää riskiä haittaohjelmille. Lisäksi haitalliset sovellukset voivat joskus livahtaa jopa viralliseen Google Play -kauppaan. Jos käytät puhelinta nettipankkiin, sähköposteihin tai lataat sovelluksia kolmansilta osapuolilta, virustentorjuntaohjelmisto voi olla tarpeellinen lisä.
Mobiilivirusorjuntaohjelmat sisältävät usein myös muita ominaisuuksia, kuten laitteen paikannus, etälukitus, varmuuskopiointi ja jopa roskapostisuodatus tekstiviesteille.
Myös tietoturvan hallinta etänä voi olla tärkeää. Esimerkiksi kadonneen laitteen voi paikantaa ja tyhjentää etäyhteyden kautta. Tällainen toiminto voi estää arkaluontoisen tiedon joutumisen vääriin käsiin. Lisäksi osa mobiiliohjelmista tarjoaa raportointia, jonka avulla käyttäjä näkee mahdolliset suojausyritykset ja haitalliset sovellukset nopeasti.
Paras virustentorjunta riippuu käyttötarkoituksesta. Kevyelle peruskäyttäjälle riittää ohjelma, joka tarjoaa hyvän perusturvan ja toimii taustalla ilman käyttäjän jatkuvaa huomiota.
Aktiivinen käyttäjä, joka asentaa paljon ohjelmia tai käyttää erilaisia verkkoja, hyötyy laajemmista ominaisuuksista, kuten verkkosuojauksesta, tietojenkalastelun torjunnasta ja suojatusta selainlaajennuksesta. Nettipelaajat saattavat etsiä ohjelmistoja, jotka eivät hidasta suorituskykyä pelikokemuksen aikana.
Yrityskäytössä huomio kiinnittyy hallittavuuteen ja päivitettävyyteen. Tällöin keskitetty hallintakonsoli ja raportointi ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että ohjelma toimii hyvin yhdessä muiden käytössä olevien suojausratkaisujen kanssa.
Lue arvosteluja, tarkista testituloksia ja vältä tuntemattomia tai epäilyttäviä ohjelmia. Hyvä antivirusohjelma ei vaadi käyttäjältä jatkuvaa säätämistä eikä heikennä käyttökokemusta.
Kannattaa myös vertailla lisenssimuotoja: osa ohjelmista tarjoaa suojaa usealle laitteelle yhdellä tilauksella, mikä sopii perheille tai pienyrityksille. Lisäksi käyttäjän kannattaa tarkistaa, sisältyykö ohjelmaan esimerkiksi tietovuotosuoja tai ilmoitukset, jos käyttäjän tietoja löytyy pimeästä verkosta. Tällaiset lisätoiminnot tuovat lisäarvoa ja voivat ehkäistä suurempia ongelmia tulevaisuudessa.
Ilmaiset ohjelmat suojaavat hyvin perusuhkia vastaan. Ne sopivat käyttäjille, joilla on varmuuskopiot kunnossa ja tietokoneen tai puhelimen käyttö on maltillista. Jos tietokonetta käytetään lähinnä nettiselailuun ja sähköpostin lukemiseen, ilmainen vaihtoehto voi riittää.
Maksulliset versiot lisäävät ominaisuuksia: salasanojen hallinta, VPN, mainosten esto ja identiteettisuoja ovat yleisiä lisäyksiä. Ne sisältävät usein myös priorisoidun asiakastuen, mikä voi olla hyödyllistä ongelmatilanteissa.
Lisäksi maksulliset ohjelmat saattavat havaita uhkia aiemmin, koska niissä käytetään ajantasaisempia tunnistusmenetelmiä ja nopeampia päivityksiä. Tämä voi tehdä eron silloin, kun uusi uhka leviää nopeasti verkossa.
Jos valitset maksullisen ohjelmiston, tarkista samalla sopimuksen ehdot: kattaako lisenssi tulevat päivitykset vai veloitetaanko niistä erikseen? Kannattaa myös kokeilla ohjelmaa ensin ilmaisella versiolla tai kokeilujaksolla, ennen kuin sitoutuu pitkäaikaiseen tilaukseen.
Esimerkiksi Avast Free Antivirus tai Bitdefender Free Edition ovat luotettavia vaihtoehtoja kevyelle käytölle. Ne tarjoavat usein myös selainlaajennuksia, jotka parantavat turvallisuutta verkossa.
Jos käytät Android-laitetta ja lataat sovelluksia muualta kuin Play-kaupasta, virustorjunta voi olla järkevä valinta. Myös mobiilipankin ja sähköpostin käyttö lisää suojaustarvetta.
Windows Defender riittää monelle, mutta erillinen ohjelma tuo lisäsuojaa etenkin aktiivisille käyttäjille. Tällainen lisäohjelma voi suojata myös uusilta uhilta, joita Defender ei vielä tunnista.
Seuraamalla meitä sosiaallisessa mediassa saat tietoosi aina uusimmat vinkit, työkalut ja oppaat.
Seuraa meitä Facebookissa:
Seuraa meitä Twitterissä:
Poista 24 tunniksi: